Tarina

Lapuan puvun kokoaminen ei ollut helppoa siitä syystä, että tiedot Lapualla käytetyistä vanhoista puvuista ovat olleet niukat ja suoranaista malliainesta ei ole löytynyt muuta kuin huivi ja liivit. Tämä viimeksi mainittu Hellanmaassa säilynyt puvun osa on ollut arvokas lähtökohta ja onkin täysin alkuperäisenä niin väriin, raidoitukseen kuin kudoslaatuun (”tapetti”) kuin kuosiinsa nähden sovitettu tähän Lapuan pukuun.

Hame, joka yleensä kansallispuvuissa näyttelee pääosaa, on niin ikään erittäin kaunis. Tästä, samoin kuin eräistä muista puvun osista selostaa Käsityön ystävät seuraavaa: ”Hameen värisommittelu on tehty T. Itkosen selostuksen mukaan lapualaisten puvuista 1700-luvulla. (Suomen Museo XXXII). Siinä mainitaan sinisen ja mustan olleen eniten suositut värit ja hameitten usein olleen ”täplikkäitä” eli ”flammullisia”. Raitojen väritys on liivin värityksen mukainen siten, että liiveissä olevien täplien värit on käytetty myös hameen raidoissa sekä liivien punainen pohjaväri ”flammuissa”. Raidat ovat hyvin kapeat, joten sininen pohjaväri pääsee voitolle ja hame siten ei tule vaikuttamaan liian kirjavalta ja räikeältä.

Tykkimyssy on yksivärinen sininen, kuten T. Itkosen selostuksesta päähineistä voi olettaa sen joskus olleen. Puvun pusero eli paita on käytännöllisyyden vuoksi tehty istutetuin hihoin. Esiliinaa ei pukuun varsinaisesti kuulu, ainoastaan arkikäytössä suositellaan pidettäväksi valkoista yksinkertaista vyötäröesiliinaa. Hartiahuivi, jonka pohjaväri on valkoinen, on koristettu vienosti ristiraidalliseksi. Sukat ovat valkoiset tai tummansiniset. Pukuun kuuluu myös tasku ja ainoana koristeena kaunis rintasolki.

Edellä olevasta selostuksesta näemme siis, että Lapuan puku ei ole mielikuvituksen luoma arvoton korupuku, vaan on sen kokoonpanossa tunnollisesti seurattu historian antamia viitteitä. Toivomme puvulle pitkäaikaista ja runsasta levikkiä ja harrasta käyttöä.

— Näin siis Lapuan Lotta -lehdessä vuonna 1932.